sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Euphoria


Tunnistin Alice Cooperin, sain halauksen, valvoin yöllä, lajittelin lasin ja metallin erikseen, ostin ensimmäiset nektariinit, petasin sängyn, en pessyt hampaita, luokseni jäi kolmas kaljatölkki, fanitin, tiesin Mauricen olevan Bellen isä, vein biojätteet, muistin seitsenjäsenisen osaston, kuuntelin Idan lempimusiikkia, kirjoitin ruotsiksi, en muistanut hovimestarin nimeä, söin meksikolaista ruokaa, jätin imuroimatta, pidin ikkunaa auki, valvoin päivällä, käytin seitsemäätoista huutomerkkiä, unohdin kysyä kenen se laturi on, tein päätöksen, räpytin silmiä, jauheliha oli loppu, sain leivän puoleen hintaan, vaihdoin vaatteita neljästi, piilotin kaksi kirjaa, hengitin, pudotin avaimet, siirsin tuoliani pois tieltä, valmistin mikropopcornia, en lähtenyt juhlimaan, seurasin syrjäsilmällä oikeudenkäyntiä, valvoin aamulla, kieltäydyin elokuvasta, seitsemällätoista tuomarilla oli päässään peruukit.

lauantai 26. toukokuuta 2012

Koska et tiedä paremmasta

Helsinki. Nyt, kun olen nähnyt Peten, kaikki tuntuu paljon pelottavammalta. Monkin värit, Fazerin kahvila, muistot Caveau de la Huchettesta, Helsingin Shakerin kummallinen musiikkitarjonta, spora 3T, kalapata ja jäätelötäytteinen kääretorttu. Kaikki junat kulkevat Tampereen kautta.

Kun viimeksi olin kotona. Nauroimme Josefiinan kanssa mainokselle, jossa sanottiin: "Oletteko masentunut? Lakatkaa silloin kyntenne iloisen värisiksi!" Mari soitti. En muistanut, mikä on Monopolin kolmas keltainen katu. Lauloimme laululeikkejä Mäkkärillä. Ruusumummo, ja järjestyksenvalvoja pälyili epäluuloisesti humalaista jeppeä. Aura ja Airi eivät vastaa viesteihin.

Myyntikärryn vierasperäinen nainen teitittelee asiakasta. Se kuulostaa siltä kuin hän sanoisi "tee". Yhtäkkiä Tampereella muistan, miten pahalta minusta tuntui sillä kerralla kun ostin Trendin rautatieasemalta. Yritimme Josefiinan ja Jannin kanssa muistella Haltin häiden sanoja ja luulen kuulleeni viestiäänen. Lauloimme La Vie en Rose sen jälkeen, kunn Janni oli kysynyt minulta, pidänkö hänestä sillä tavalla. Kerran kuulin ruotsia puhuttavan Jämsässä. Mietin, oliko Henna siellä eilen ja miksei kaikki aina loksahda paikoilleen. Joidenkin ihmisten kanssa täytyy olla hieman varuillaan koko ajan. Aura ei ole sellainen. Hän on ainoa.

Elämästä