sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Koska ei ole karkkia


Kadehdin jopa sitä vaaleahiuksista tyttöä, jolla oli vain jogurttihedelmiä ja keltainen vuokra-DVD. Minun kissanikin syövät jogurttia ja elokuvat vuokrataan netistä! Ei se tyttö asunut meidän naapurissa.


”Kai elämään kuuluu sellaiset päivät, että kaikki ärsyttää.” Ystäväni Luhta-huivissa oli täysin samaa mieltä. Yhteiskuntaopin kirjan johdonmukaisuus, Buffan kerskakulutukseen yllyttävä mainos, joka ikinen naisnäyttelijä… Kuka päätti, mitkä sanat kirjoitetaan yhteen ja mitkä ei? En minä ainakaan. ”Keskivertoihminen”, kirjoitin äidinkielen tekstitaidon kokeeseen ja olin itsekin.

Ulkona tuntuu kuin olisi sisällä, kuin ei pääsisi tiettyjen rajojen ulkopuolelle ja samassa kuplassa kanssani asuisivat samat ihmiset vuodesta toiseen. Siksi olen kateellinen Veeralle Espanjassa ja jopa Jämsä-Lahti-Helsinki-Vantaa –bussin kuljettajalle. Lentokenttäbussi vie näet kauemmas kuin maailmani rajat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti